erikoispostaus

Voi vitsit, kun Sohvi onkin jo iso! Sohvi tulee kohta jo 8 kuukautta. Kun sain ekan kerran sen hennon olennon syliini, purskahdin itkuun. Sohvi tuli meille vajaa 6 kuukautta sitten, mutta muistan sen päivän kuin eilisen. Täytyy kyl sanoa, että Sohvi on kehittynyt tosi paljon ja siitä tulee joka päivä vaan ihanampi. <3

Katoin noita videoita ihan Sohvin "vauva-ajoilta" ja se oli samanlainen räiveliini ku nytkin. (= Tässä mun sylissäni se nytkin nukkuu ja tuhisee. Onhan Sohvi kyllä aika pieni vieläkin...

Ajattelin nyt tässä kirjoittaa näyttelyistä ja Sohvista. Sohvi on siis mun ensimmäinen ikioma koira. Meillä on aina ollut koira, mutta koska meidän koiramme on saksanpaimenkoira ja niin iso, halusin pienen ja oman koiran. Olin halunnut 4-vuotiaasta omaa koiraa, mutta äitini mielestä olin liian pieni, joten kun olin kuuden vanha, päädyimme kaneihin. Pidin ja pidän yhä edelleen pupusistani, mutta kaneista ei juurikaan seuraa ollut, joten halusin koiraa koko ajan enemmän. Kun äitini kertoi minulle, että saisin valkoisen mittelin, olin haljeta onnesta ja siskoni joutuivat pitelemään minua. Sohvi on sijoituspentu,mutta se ei juurikaan minua haittaa. Sohvin "omistaja" on meille jo entuudestaan tuttu, sillä hän sattuu olemaan sukulainen. Sohvi oli ensimmäisessä näyttelyssään vsp-pentu ja se sai kp-palkinnon, hyvin siis meni.Toiset näyttelyt menivät sitten vähän huonommin, ja se sai vain hyvän arvostelun. Kolmannet eli viime näyttelyt menivätkin sitten paremmin, ja se oli Rop-pentu ja sai taas kp-palkinnon.

Sohvi käy pentukoulua pupseissa. Tänne tuli monta pentua samana kesänä, siispä Sohvi saa käydä koulua tuttujen kamujen kanssa. Pentukoulu on joka sunnuntai, ja siellä on aina tosi kivaa! Alhaalla kuvia Sohvin ensimmäisistä koirakoulukerroista.